Lapsi on luova luonnostaan, siitä kertoo lasten mielikuvituksellinen leikki. Leikkiin ei tarvita leluteollisuuden tuotteita, vain oksa, käpy, kumpuileva maasto tai keittiön laatikosta löytyvät kauhat ja lastat riittävät.
Jos me aikuiset tiedostaisimme, mikä voima mielikuvitukseen kätkeytyy, me tarjoaisimme lapsille enemmän sitä ruokkivia mahdollisuuksia. Lelut valitsisimme luovuutta tukeviksi ja kaiken valmiiksi tuotetun, kuten elokuvat, televisio-ohjelmat ja tietokonepelit rajaisimme minimiin.
Mielikuvitus on elämään juurruttava ominaisuus ihmisessä, mutta jos se pääsee kapenemaan seuraukset ovat ilmeiset. Lapsi on herkkä elämän tasapainon puntari, joka reagoi välittömästi häiriötilanteisiin esim. levottomuutena, kyvyttömyytenä luovaan vapaaseen leikkiin, käsillä tekemisiseen, ja jopa eläytymiskyky heikkenee. Nämä samat ikävät seuraukset valtaavat myös meidät aikuiset, jos mielikuvituksemme on päässyt kaventumaan, luovuuden juuri on päässyt kuivettumaan.
Elämme tietämisen tikapuita ylöspäin kavuten niin että päätä huimaa. On oltava pätevyyttä, oikeaksi todistettua faktaa ja google käy kuumana ollaksemme kartalla kaikesta. Tietämisessä ei ole mitään pahaa, ei myöskään tiedonjanossa, päinvastoin.
Jos sydämen lämpö ja viisaus ei pääse älyllisyyttä korostavaa elämää tasapainottamaan, olemme jännittyneessä ponnistustilassa päivästä toiseen. Elämä muuttuu huomaamattamme liian vakavaksi, liian yksipuoliseksi ja ajattelumme kapenee.
Mitä lääkkeeksi meille ajan virrassa uiville, virtuaalimaailmaan eksyneille? Kuinka tulla alas tietämisen huojuvilta tikkailta, laskeutua luovuuden maahan ja juurtua elämään kokonaisvaltaisena ihmisenä? Miten löytää luovuus, laajempi näköala, ajattelun elävyys, empatia ja ilo?
Edesmennyt lääketieteen tohtori ja fysiologian dosentti, Matti Bergström, joka tutki erityisesti aivojen toiminnan ja psyyken suhdetta, kertoi eräällä luennollaan, miten kaavamainen toiminta vaikuttaa lapsen aivojen kehitykseen hidastavasti. – Onko meidä aikuisten peli jo menetetty?, kysyi eräs luennolla olleista. Kysymykseen Bergström vastasi -leikkikää aikuiset, leikkikää!
Miten me aikuiset voimme leikkiä, uskaltautua ulos rajoittuneesta ja kaavamaisesta elämästä? Kaikki luovuutta tukevat harrastukset ovat mielikuvitusta herättäviä. Se että kopioimme toisen ihmisen luovuutta esim. toistamalla muodon, liikkeen, värin, soinnun, on jo ensimmäinen askel. Kokeaksemme luovuuden vapauden ja ilon, on rohkeasti uskaltauduttava ottamaan henkilökohtainen askel tallaamattomaan luovuuden maahan.
Luovuus on rohkeutta olla oma persoona, jolla on ainutlaatuisuuden tuntu tekemisissään, jopa puheissaan. Virheiden pelko ja vertailu estää heittäytymästä toimintaan, joka kumpuaa vapaasta luovuudesta. Matti Bergströmin kehotus leikkiin, saa hymyn huulille. Leikissä ei ole virheitä, on virtaavaa tapahtumaa, jossa voi olla mukana koko persoonallaan. Tässä leikkisässä, sallivassa ja ihmettelevässä toiminnassa itsetunto kasvaa ja vertailun tarve haihtuu.
Salliessamme itselle tilan toimia ja ajatella vapaasti, me sallimme sen myös muille. Luovat persoonat vapautuvat toimintaan, jossa tulevat esille uinuvat lahjamme. Luovuuden juuresta versova elämä on suunnattoman rikas ja antoisa. Se säteilee myönteistä elämänasennetta ja tarttuvaa toiminnan tarmoa ja iloa. Uskon ettei meitä ole luotu kopioimaan toisen elämää, vaan elämään omana itsenämme rohkeasti antautuen sen uudistuviin ja inspiroiviin aaltoihin.
Kaija Surakka-Skinnari
käsityön opettaja
Punkaharju ja Kerimäki
Kevätlukukauden kursseille pääset ilmoittautumaan täältä